INAhdus

En aio jättää teille mitään suuria lomajäähyväisiä, koska aion pitää satunnaista lomablogia jos luoja ja Nokia suo (toimivan kännykkänettiyhteyden nimittäin). Siltä varalta, että ei suo ja palaan linjoille vasta elokuun alussa, laitan teille vielä pari tekstinäytettä Tshehovista ja Janssonin Kesäkirjan alusta kesätunnelmaan virittäytymiseksi - molemmat kirjat jo ekalla vilkaisulla loistavia! Ensin venäläistä rakkautta kiihkeän venäläisen naisen suusta (miehet, nyt tarkkana!): "- Todellakin, te ette ole mikään mies, vaan - suokaa anteeksi - tallukka. Miehen tulee hurmaantua, hullutella, hairahtua, kärsiä! Nainen suo anteeksi julkeuden, vieläpä röhkeydenkin, mutta hän ei anna milloinkaan anteeksi tuollasta järkevyyttä." ;D Todiste: people never change. Janssonin Kesäkirjan ekalla sivulla etsitään kadonneita tekareita - muumimaista, mutta terävämpää! Rakastan kirjaa jo nyt. Kas näin: "Milloin sinä kuolet? lapsi kysyi. Hän vastasi: Pian. Mutta sinuun se ei kuulu vähääkään. M...

Ensin avaudun kirjakaupasta, sitten paljastan mitä tuli hankittua kesälomakirjastoon (sen sijaan, että lukisin loppuun vain ne 50 kesken olevaa kirjaa). Helsinkiläisiä hemmotellaan kahdella ihan erilaisella ja loistavalla kirjakaupalla: toisesta löytää kaiken, mitä koskaan keksii etsiä. Toisesta ei löydä sitä, mitä etsii mutta kylläkin jotain paljon parempaa eli sitä mitä ei ole edes tiennyt haluavansa. Koska Akateemista ei tarvitse selittää sen enempää, kerron mitä löytyi Lasipalatsin Kirja kerrallaan -putiikista. Ensinnäkin siellä on kodikasta. Kirjahyllyt ovat melkein yhtä lahjakkaasti sekaisin kuin omissa hyllyissä. Pienessä tilassa tulee pakotettu olo tutkia kaikki. Etsin alunperin Tshehovin (kirjoitan vanhassa muodossa, kun en löydä sitä hattua, god damn it) Tarpeettomia ihmisiä -näköispainosta, mutta sitä ei olekaan. Sen sijaan on täysin uusi Tshehov-tuttavuus, nimittäin kokoelma nimeltä Venäläistä rakkautta! Oooh! Kesä on pelastettu! Minkä jälkeen sekalaiselta keskipöydältä löy...

Summa summarum: Kevään paras kirja ehtii vielä ehkä joillekin lomavinkiksi. Olen täysin pökertynyt Chimamanda Ngozi Adichien palkitun Puolikas keltaista aurinkoa -romaanin jälkeen. Tämä, hyvät ystävät, on nyt hienoa, maailmaa muuttavaa kirjallisuutta. Ja kolmekymppisen afrikkalaisen naisen kirjoittamana. Lukekaa. Arvio: Koska tässä on poikkeuksellisen loistava romaani, saatte siitä peräti kaksi arviota: alempana oleva on lukupiiriläisen M:n kirjoittama arvio - kiitos M! Mutta ensin puran oman järkytyksen sekaisen ihastukseni. Kyseessä on siis Biafran sota - se meille 70-luvulla syntyneille jotenkin puheista tuttu, vissiin johonkin nälänhätään liittyvä ikävä sisällissota, näitähän Afrikassa riittää ja kuka niitä kaikkia muistaa. No niin riittää ja Afrikan lisäksi koko maailmassa, mutta on sitäkin tärkeämpää saada edes yhdestä niistä aidosti koskettava ja monipuolinen tarina esiin. Ei voi kuin ihailla Adichien taitavaa tarinan rakentamista ja kerrontaa: yli puolet teoksesta rakennetaan h...

Onpa vaikea tehdä kesäkirjalistaa, yleensä luen rästiin jääneitä romaaneita, joita on tänäkin kesänä paljon. Novellit kuuluvat kesälukemisiini jo siitä syystä, että niitä voi lukea pätkissä ja kesällä kuuluu tehdä muutakin kuin lukea - kirja-alalla työskentelyn varjopuolia on, että lomalla kaipaa jopa välillä lomaa lukemisesta.. ;) Mutta tässä pari vanhempaa klassikkoa ja muutamia uusia ja vanhoja ideoita: 1) Anton Tsehov: Tarpeettomia ihmisiä. Tämä on kaikkien kesäklassikoiden äiti, jonka luin yhteen aikaan joka kesä. Loistavia novelleja ajalta, jolloin ihmisillä ei ollut muuta kuin aikaa. Tsehovilainen tunnelma levittäytyy kirjasta suoraan laiturin nokkaan. Hauskaa ja ihanan dekadenttia. Kirja kerrallaan on näemmä tehnyt tästä myös uuden näköispainoksen, muuten voi löytyä kirjastosta tai divarista. 2) Dekkarifaneille Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-sarja. Ainoa dekkarisarja, josta olen lukenut muistaakseni kaikki osat - ei lopu heti kesken. Fiksua ja sopivasti jännittävää. 3) Adichie...

En tiennyt, mitä pitäisi ajatella Anna Kontulasta , nuoren polven feminististä, joka väitteli aikoinaan seksityöstä ja sai siitä aika paljon julkisuuttakin. Ja kaiken lisäksi vielä poliitikko (vasemmiston uusia toivoja?), yhhyh. Onneksi en ajatellut paljon mitään, vaan tartuin Kontulan uusimpaan pamflettiin, kun se käveli työpaikan käytävällä vastaan. "Tästä äiti varoitti" -teos onkin monelle jo mediasta tuttu: kohu nousi esseestä, joka käsittelee anonyymin poliitikon tekemää "lievää raiskausta". Tietysti alkoi hirveä hulabaloo ja arvuuttelu siitä, kuka mies poliitikko nyt oli kyseessä - kun itse asiassa koko stoori käsittelee käsitettä lievä raiskaus, joka jotenkin onnistuttiin julkisessa keskustelussa ohittamaan. Kun olen naistutkimukseni aikoinaan lukenut, arvelin kyynisesti, etteivät nämä nuoret feministit jaksa nyt enää oikein innostaa. Hittolainen. Kirjahan on hyvä. Harmillista, että takakansi määrittelee teoksen niin vahvasti feministisen liikkeen (sisäiseksi...

Eläköön, eläköön, eläköön! Suomi valittiin viimeinkin Frankfurtin kirjamessujen teemamaaksi vuonna 2014! Aiheesta lisää esim. Ylen uutisessa. Ulkopuolisempi voisi nyt kysyä, että so what, mutta käyttääkseni hienoa vertauskuvaa tämä on suomalaiselle kirjallisuudelle sama kuin Victorian häät Ruotsin valtiolle. ;) Ymmärrätte? Frankfurtin syksyisin pidettävät kirjamessut ovat Euroopan suurimmat ja tärkeät eurooppalaisen kirjallisuuden markkinoimisessa myös muualle maailmaan. Teemamaa näkyy messuilla paljon isommin kuin muut, mikä yleensä tuppaa tuomaan myös kansainvälisiä käännössopimuksia - siis lukijoita, julkisuutta, elokuvasopimuksia jne... ;) No, ei nyt ehkä sentään, mutta itse kulttuuriministeri Wallinkin pitää tätä suomalaisen kirjallisuuden mahdollisuutena läpimurtoon. Mittakaavaa kuvastaa se, että valmistelut aloitetaan suunnilleen heti, että viiden vuoden kuluttua ollaan valmiita. Jawohl! Väitänpä, että suomalainen kirjallisuus- ja taidekenttä virkistyy aika lailla niin median, k...

Vielä pari viikkoa töitä ja sitten loma! Koska vietän kesäloman pääasiassa veneessä, aion omistaa tämän postauksen parille venekirjavinkille. Varoitus: postaus sisältää stereotypian, jonka mukaan miehet veneilee ja naiset vikisee väkisin messissä, ainakin alkuun. Jos olet sen sijaan synnynnäinen naisveneilijästara ja veneen kapu, voit ostaa nämä kirjat ehkä miehelle. Tai odottaa seuraavaa postausta. No. Aloitin pari kesää sitten veneilyn totaalisena maakrapuna ja oli aika vaikeaa. Ihan kaikki. Olisipa silloin ollut luettavana yksi ehdottoman hieno kirja, niin kaikkien elämä olisi ollut tosi paljon helpompaa (myös Kaivarin rannassa kävelleiden viattomien ohikulkijoiden). Niinpä suosittelen kaikille veneeseen jollain lailla astuville maakravuille Jonas Ekbladin ja Börje Wallinin loistavaa "Gastens hemliga handbok" -opasta. Älä huolestu: ruotsi on helppoa ja kuvia paljon, joten nyt on syytä treenata toista kotimaista, varsinkin jos suuntaa saaristoon. Kirjan nimi on suomeksi su...

Sattui sopiva suomalaisen suven kesäkeli, jolloin kaikki paitsi lukeminen on turhaa. Niinpä kokosin viimein lukijoiden kesäkisan kirjavinkit inspiraation lähteeksi! Tuttuun tapaan lista on luovasti sekaisin ja satunnaisessa järjestyksessä, lisäksi perustelusitaatit on lyhennetty ja lainattu vähän miten sattuu, koska ei tämä ole mikään väitöskirja tai muu tilastotieteellinen opinnäyte - suokaa anteeksi ja nauttikaa kirjoista, joiden laaja skaala ilahduttaa suuresti! Mitä nyt itse kukin riippumattoon valitsee fiiliksen mukaan, hyviä ehdokkaita kaikki! :) 1) Anni Blomqvistin Myrskyluoto-sarja . ”Se on vaan niin kesään liittyvä saaristolaiselämineen.” 2) ”Kesälomalla tarina ei saa loppua kesken. Paras kesälomakirja on tarpeeksi moniosainen historia- tai fantasiasarja, esimerkiksi Jean Untinen-Auelin Maan lapset -sarja tai Jan Guilloun Arn Magnusson -sarja (Tie Jerusalemiin, Temppeliherra, Pohjoinen valtakunta, Arnin perintö).” 3) "Ehdotonta kesälukemista on Leila ja Annukka -kirjat . ...

Huh, onpa ollut kiire. En ole ehtinyt edes lukea, mutta onneksi loma lähestyy... Kesän jälkeen täytyy järjestää uusi kysely siitä, mitä luit lomalla todella - haluaisin tietää, löytyykö muitakin, joiden kesäloma on päällystetty hyvillä lukuaikeilla (ja päätyy oikeasti pariin viihderomaaniin, koska kesällä aivot pitää nostaa narikkaan). No sitten asiaan. Onnistuin lukemaan viikonloppuna yhden hyvän ja nopean kirjan kiireisille (ja väsyneille, yleensä liittyvät yhteen, kumma juttu). Vanhempani suosittelivat molemmat Hanna Tuurin tuoretta kirjaa "Irlantilainen aamiainen. Kertomuksia vihreältä saarelta ." Jep, kyseessä on Antti Tuurin tytär ja vaikka on törkeää ja epäreilua vertailla isää ja tytärtä, niin sanonpa silti, että tyylin tunnistaa. ;) Hanna Tuuri muutti varsinaiseen tuppukylään Luoteis-Irlantiin perehtyäkseen puutarhanhoitoon - mukana matkasi onneksi sentään irlantilainen avomies. Kertomukset ovat ulkkarin tekemiä tarkkoja, hauskoja ja tosia havaintoja. Tyylissä on huu...

Inahduksen kesäkisan voitti Päivi, jolle lähtee postissa Länsimaisen kirjallisuuden historia - onnea voittajalle, joka palaa varmasti lomalta kävelevänä kirjallisuuden historiana! ;) Teen lähiaikoina listan kaikkien vastaajien suosikkilomakirjoista, mutta sitä ennen otteita Päivin tunnustuksista ja lempparikirjoista, joita oli monta: "Kesäloma alkaa aina jollain ärtsyn romanttisella englanninkielisellä rakkausromaanilla, minkä kannessa on mielellään pitkä, tumma ja komea mies. Tämän aivojentyhjennyksen jälkeen työasiat ovatkin jo aika kivasti jääneet mielestä ja voi alkaa lomailemaan ihan rauhassa. Tämä pahe tietenkin nolottaa. ;) Parasta kesälomalukemista on sellainen kirja, jonka voi jättää vähän keskenkin ja käydä vaikka kalassa. Jo kerran pari luetut kotimaiset dekkarit, esim. Leena Lehtolainen, Jarkko Sipilä tai Reijo Mäki ovat kovia nimiä. Muutama vuosi sitten aloin kesälomani lukemalla Stieg Larssonin trilogian osat 2 ja 3 ruotsiksi. Aivan ihanaa, mutta niihin joutui keskit...