Inahduksen parhaat ja muuta avautumista

Hesarissa listattiin tänään Hesarin kriitikoiden tänä vuonna ylistämät kirjat. En tiedä, olenko hämmästynyt vai nolostunut siitä, miten harvoja kirjoja olen niistä lukenut ja varsinkin siitä, miten harvoista kirjoista olen samaa mieltä Hesarin kanssa.

No mutta. Johan on monesti todettu, että blogit ovat asia erikseen ja ammattikritiikki on ammattilaisten tekemää - sitä paitsi blogien lukijakunta poikkeaa jossain määrin päivälehdistä, joten molemmat palvelevat omia lukijoitaan. Hesarin ylistämistä kirjoista löysin vain kaksi vielä omalla lukulistalla olevaa: toinen on Mikko Rimmisen Nenäpäivä, jota alan lukea seuraavaksi ja toinen Olli Jalosen Poikakirja, jota odotan lainaan ja jota monet kollegat pitävät yhtenä vuoden parhaista kirjoista. Markus Nummen Karkkipäiväkin kiinnostaa, mutta menee varmaan ensi vuoteen.

Katsoin huvin vuoksi blogista omat vuoden parhaat kirjat, joille olen antanut 4 tai 5. Nyt huomaan harmillisen puutteen: tietokirjat puuttuvat melkein kokonaan. Johtuu siitä, että luen pääasiassa oman talon tietokirjoja (joita on paljon) enkä ole kehdannut mainostaa niitä täällä (vaikka monia olisi kannattanutkin). Yksi niistä löytyy Hesarin listalta: Jani Kaaron Terveenä 100-vuotiaaksi, josta sekä oma mies että isä ovat innostuneet kovasti. Suosittelen. Luulen, että tulen jatkossa muuttamaan tätä käytäntöä ja ainakin kertomaan blogissa niistä Avaimen tietokirjoista, joita luen parhaillaan (huomautan, että en tee kustantamon tietokirjoja enkä päätä niistä, joten luen ne sikäli neutraalisti).

Samaan syssyyn korjaan myös yhden turhan kainouden ja kerron omasta mielestäni vuoden Inahdusmaisimmasta tietokirjasta, jolle haluan myöntää erityisen Lukutoukka kiittää -palkinnon: Jarmo Papinniemen ja Kaisa Neimalan Aloittamisen taito, johon on koottu sekä kotimaisen että maailman kirjallisuuden parhaita alkuja ja vielä selostettu miksi. Olen maininnut tästä ohimennen ennenkin, mutta koska teosta ei ole noteerettu lainkaan Hesarissa, haluan antaa tämän erityisen kunniamaininnan kirjalle, joka esim. jokaisen kirjailijaksi haluavan pitäisi lukea. ;) Arvion voitte lukea esim. Jenniltä. Noin. Sitten se vuoden parhaat -kirjalista takaperin syksystä tammikuuhun:

Petri Taminen: Muita hyviä ominaisuuksia (Tammi)
Miina Supinen: Apatosauruksen maa (WSOY)
Sami Hilvo: Viinakortti (Tammi)
Vappu Orlov (toim): Venäläisiä kertojia (Avain)
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja (WSOY)
Ian McEwan: Ikuinen rakkaus (Otava)
Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu (Tammi)
Claudie Gallay: Tyrskyt (Avain)
Panu Rajala: Lasinkirkas, hullunrohkea. Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta. (WSOY)
Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys (WSOY)
Elina Hirvonen: Afrikasta. Muistiinpanoja vuosilta 2007-2009 (Avain)
Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta (Avain)
Seija Vilén: Mangopuun alla (Avain)
Jhumpa Lahiri: Kaima (Tammi) (ja muutkin Lahirin teokset)
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi, Max (Teos)

Seuraavaksi on teidän vuoronne avautua vuoden parhaista kirjoista - kuten huomaatte, täällä ei ole mitään jääviyssääntöjä, joten voitte kehua myös omia tai kavereiden kirjoja? ;)