Mitä äitisi ostaisi?
Kysyin äidiltäni, minkä kirjan hän haluaisi äitienpäivälahjaksi, jos ei olisi lukenut jo kaikkea.
Tässä top five viime aikojen lukukokemuksista:
- Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta
- Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissä
- Panu Rajala: Aila Meriluodon elämäkerta: Lasinkirkas, hullunrohkea
- Jhumpa Lahiri: Tuore maa
- Haruki Murakami: Kafka rannalla
Pahoittelen: tässä ei ole suuria yllätyksiä, koska äitini kirjahylly elää yllättäen aika tiiviissä symbioosissa omani kanssa (Murakami ja Auster ovat itselläni kesken, aion palata niihin - yes I can!). Aila Meriluodon elämäkerrasta tuli tosin lisävaroitus, että menee juoruilun ja hömpän puolelle välillä. En tiedä, kun olen itse vasta aloittamassa sitä, mutta äiti on aina oikeassa. ;)
Yksi ystävä ehdottikin, että jos äitini kerran lukee minuun verrattuna kymmenkertaisen määrän kirjoja, niin kannattaisiko hänen alkaa pitää kirjablogia. No kyllä kannattaisi. Vaan kun ei halua. Toisilla meistä on itsekritiikkiä.
Haluan lisätä listaan yhden eilen aloitetun briljantin kirjan, joka imaisi mukaansa poikkeuksellisella vauhdilla: Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys. Se on kehujen ja kohujen väärti, tosin myös aika rankka.
Palaan kun olen päässyt loppuun. Äitini saa sen äitienpäivälainaksi. Ei sen hyllyihin mahdu enää mitään.
Tässä top five viime aikojen lukukokemuksista:
- Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta
- Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissä
- Panu Rajala: Aila Meriluodon elämäkerta: Lasinkirkas, hullunrohkea
- Jhumpa Lahiri: Tuore maa
- Haruki Murakami: Kafka rannalla
Pahoittelen: tässä ei ole suuria yllätyksiä, koska äitini kirjahylly elää yllättäen aika tiiviissä symbioosissa omani kanssa (Murakami ja Auster ovat itselläni kesken, aion palata niihin - yes I can!). Aila Meriluodon elämäkerrasta tuli tosin lisävaroitus, että menee juoruilun ja hömpän puolelle välillä. En tiedä, kun olen itse vasta aloittamassa sitä, mutta äiti on aina oikeassa. ;)
Yksi ystävä ehdottikin, että jos äitini kerran lukee minuun verrattuna kymmenkertaisen määrän kirjoja, niin kannattaisiko hänen alkaa pitää kirjablogia. No kyllä kannattaisi. Vaan kun ei halua. Toisilla meistä on itsekritiikkiä.
Haluan lisätä listaan yhden eilen aloitetun briljantin kirjan, joka imaisi mukaansa poikkeuksellisella vauhdilla: Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys. Se on kehujen ja kohujen väärti, tosin myös aika rankka.
Palaan kun olen päässyt loppuun. Äitini saa sen äitienpäivälainaksi. Ei sen hyllyihin mahdu enää mitään.
Kommentit
http://kirjapeto.blogspot.com/2010/01/masentavaa-matikkaa.html