Lukemisen GPS-laite kirjafriikeille

Lupaan palata pian taas kaunokirjallisuuteen, mutta sitä ennen täytyy ylpeillä pitkästä aikaa kustantamomme (huomatkaa ansioton me-muoto) aikaansaamalla kulttuuriteolla, johon en ole itse pistänyt tikkua ristiin. Ylpeillähän voi silti.

Tätä on pakko mainostaa kirja-ihmisille joka tapauksessa, joten suokaa anteeksi kaupallinen mainospala: viime viikolla julkaistiin ensimmäinen länsimaisen kirjallisuuden historia suomeksi 60 vuoteen. Käsittämätöntä, että sitä saatiin odottaa näinkin pitkään, muistan ihmetelleeni asiaa jo opiskeluaikoina.

Siteeraan innosta puhkuvaa kustannuspäällikköämme: "Jokainen sivistyskansa tarvitsee omankielisen maailmankirjallisuuden historian. Kyseessä on kauan odotettu kulttuuriteko, kirjallisuuden ammattilaisten raamattu ja lukemisen harrastajien GPS-laite, joka auttaa paikantamaan teokset tyylikausien ja suuntauksien viidakoissa."

Vakuutuitteko? Jos ei henki vielä salpautunut, niin kerron, että tässä tiiliskivessä on 866 sivua, mutta kirjoittaja, kirjallisuustieteen dosentti Pekka Vartiainen on osannut tehdä sen niin kevyesti ja luettavasti kuin mahdollista. Kyseessä on lisäksi perinteinen historiakirja, joka nostaa esiin laajan skaalan kirjailijoita ja tekstinäytteitä. Mukana on aina taustoittavaa kulttuurihistoriaa, joten jos tämän lukisi vaikka kesäpuhteena, niin voisi esiintyä kirjaguruna ihan missä tahansa.

Onnittelen siis alan nykyisiä ja tulevia opiskelijoita elämänne helpottumisesta ja suosittelen muille kirjaihmisille hakuteokseksi ja itsensä yleissivistämiseksi.

Ja vielä tiedoitus: Bloggerissa ei taas vaihteeksi toimi kappalejako, jos ihmettelette tätä pötkötyyliä... Aaargh.