Lukija-apua kaivataan
Kyllä mulla on surkea Finlandia-vainu. En ole lukenut niistä yhtään, enkä osannut edes arvata oikein. ;D Yleensä olen lukenut yksi tai kaksi ehdokasta, mutta lohduttaudun sillä, että yksi on sentään lukulistalla ja lainausjonossa, Alexandra Salmelan kiinnostavan kuuloinen esikoinen 27 eli kuolema tekee taiteilijan (Teos) (katsokaa postauksen lopusta uusin kohu).
Muun ehdokaslistan kuvauksineen voi katsoa esim. Yleltä. Ehdokkaat ovat Alexandra Salmela, Joel Haahtela, Markus Nummi, Riikka Pulkkinen, Mikko Rimminen ja Erik Wahlström.
Ei näitä kehtaa lukematta kommentoida kuin pinnallisesti: Haahtela, Nummi ja Wahlström ovat arvostettua korkeakirjallisuutta, Rimminen ja Pulkkinen kehuttua nuorta polvea, joista mulla on vain lisää noloja tunnustuksia. Rimmisen Pussikaljaromaania hehkutettiin hauskana, mutta jäi multa kesken. :-/ Se ei ollut ihan mun huumoria, mutta Nenäpäivää voisi nyt kokeilla uudestaan. Pulkkisen kehuttu esikoisteos Raja ei aikoinaan ollut oikein mun makuun ja siksi uutuuskin on jäänyt lukematta.
Että näin syvällisellä asiantuntemuksella sitten tällä kertaa - kertokaa te, jos olette näistä jotain jo lukeneet? Haluan suosituksia!
Ps.Täydennän tätä jälkikäteen Ylen tämän aamuisella kirjallisuustoimittajien veikkauslistalla (veikkaajina Seppo Puttonen ja Nadja Nowak). Teen tämän puhtaasti oman hännän noston takia, koska tällä listalla oli niitä munkin veikkauksia ja jopa mun lukemia kirjoja (Joensuun Harjunpää, Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta, joka meidän pettymykseksi jäi ilman ehdokkuutta). Lisäksi veikkasin lukemattakin samoin Olli Jalosen Poikakirjaa ja esikoisista Puttonen olisi poiminut Sami Hilvon Viinakortin, jonka ehdokkuudesta en olisi ollut hämmästynyt minäkään.
Ylen poiminnat ja tiiviit kommentit voi katsoa täältä.
Ps2: Finlandia-kohu!!!
Aleksandra Salmela ei olekaan Suomen kansalainen ja on siksi sääntöjen vastaisesti ehdokas. Onpa ikävä moka, kaikille. Kirjailija-parkaa siitä ei voi rankaista, mutta hieman erikoista, ettei tätä pointtia hoksannut sen enempää kustantaja kuin raati tai palkintosäätiökään. Kuulin Salmelaa kirjamessuilla ja hän puhuu suomea hyvin, mutta mainitsi siinäkin haastattelussa asuneensa Suomessa vasta pari vuotta. Mistä tietysti olisi jollekin voinut tulla mieleen kysyä, mahtaako hän jo olla kansalainen.
Salmelan ehdokkuutta ei aiota tietenkään perua, mutta epäreilua tämä on silti muita suomeksi kirjoittavia ei Suomen kansalaisia kohtaan, joiden kirjoja ei sääntösyistä koskaan edes lähetetty kisaan mukaan. Hmm. Esim. Hesarista voi lukea lisää. Seuraamme jännityksellä.
Muun ehdokaslistan kuvauksineen voi katsoa esim. Yleltä. Ehdokkaat ovat Alexandra Salmela, Joel Haahtela, Markus Nummi, Riikka Pulkkinen, Mikko Rimminen ja Erik Wahlström.
Ei näitä kehtaa lukematta kommentoida kuin pinnallisesti: Haahtela, Nummi ja Wahlström ovat arvostettua korkeakirjallisuutta, Rimminen ja Pulkkinen kehuttua nuorta polvea, joista mulla on vain lisää noloja tunnustuksia. Rimmisen Pussikaljaromaania hehkutettiin hauskana, mutta jäi multa kesken. :-/ Se ei ollut ihan mun huumoria, mutta Nenäpäivää voisi nyt kokeilla uudestaan. Pulkkisen kehuttu esikoisteos Raja ei aikoinaan ollut oikein mun makuun ja siksi uutuuskin on jäänyt lukematta.
Että näin syvällisellä asiantuntemuksella sitten tällä kertaa - kertokaa te, jos olette näistä jotain jo lukeneet? Haluan suosituksia!
Ps.Täydennän tätä jälkikäteen Ylen tämän aamuisella kirjallisuustoimittajien veikkauslistalla (veikkaajina Seppo Puttonen ja Nadja Nowak). Teen tämän puhtaasti oman hännän noston takia, koska tällä listalla oli niitä munkin veikkauksia ja jopa mun lukemia kirjoja (Joensuun Harjunpää, Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta, joka meidän pettymykseksi jäi ilman ehdokkuutta). Lisäksi veikkasin lukemattakin samoin Olli Jalosen Poikakirjaa ja esikoisista Puttonen olisi poiminut Sami Hilvon Viinakortin, jonka ehdokkuudesta en olisi ollut hämmästynyt minäkään.
Ylen poiminnat ja tiiviit kommentit voi katsoa täältä.
Ps2: Finlandia-kohu!!!
Aleksandra Salmela ei olekaan Suomen kansalainen ja on siksi sääntöjen vastaisesti ehdokas. Onpa ikävä moka, kaikille. Kirjailija-parkaa siitä ei voi rankaista, mutta hieman erikoista, ettei tätä pointtia hoksannut sen enempää kustantaja kuin raati tai palkintosäätiökään. Kuulin Salmelaa kirjamessuilla ja hän puhuu suomea hyvin, mutta mainitsi siinäkin haastattelussa asuneensa Suomessa vasta pari vuotta. Mistä tietysti olisi jollekin voinut tulla mieleen kysyä, mahtaako hän jo olla kansalainen.
Salmelan ehdokkuutta ei aiota tietenkään perua, mutta epäreilua tämä on silti muita suomeksi kirjoittavia ei Suomen kansalaisia kohtaan, joiden kirjoja ei sääntösyistä koskaan edes lähetetty kisaan mukaan. Hmm. Esim. Hesarista voi lukea lisää. Seuraamme jännityksellä.
Kommentit
Mutta etsiskelin katseellani myös Hannele Mikaela Taivassalon romaania Åh, kom och se här.
Tosin en ole lukenut sitä (Åh:ia), mutta kirjailijan edellisestä tykkäsin... tosi objektiivista...vaan enhän edes tiedä lähettikö Teos teosta f-raadille... niin, ja sitten ehdokkuudet olisivat jakautuneet Teoksen ja Otavan kesken! Olisiko se stten ollu reiluu, kysyn vaan! ;D
Olisin mielellään nähnyt listalla myös Märta Tikkasen, vaikken ole Emmaa ja Unoa vielä lukenutkaan. Sitä on kuitenkin kehuttu, ja sitä paitsi Märta on Suomessa aivan väärin ymmärretty ja vähätelty kirjailija. Ansaitsisi Finlandia-palkinnon, jos multa kysytään.
Ja nyt saatiin sitten se Marin viittaama kohukin jo. ;) Bloggaan siitä.
Seija: ei täällä ole tarkoitus olla objektiivinen. Tämä on erittäin arvokasta mutu/makuasia-fiilistelyä. ;)
En silti tiedä, vaikka nämäkin ehdokkaat saisivat levottomuutta aikaiseksi, koska en ole lukenut niitä. Sivistymätön minä.
Viime vuonna olisi mukana pitänyt olla Satu Koskimiehen Hurmion tyttäret sekä Jussi Siiriilän Juoksija!
Nyt herää epäilys, että voittaja voisikin olla ns. musta hevonen. Schildts -kustantamo on yllättäjien sukua. Toisaalta en ole ehtinyt yhtään googlettaa tuota Kärpästenkesyttäjää...Ainakin nimi on kiintoisa.
En ehdi näistä yhteenkään, sillä luettavaa on ensi vuoden puolelle.
Mutta toisaalta säännöt on mitä on: ei Kalevi Jänttiinkään voi lähettää yli 39-vuotiaita ehdolle. Heh, ja minähän olin Mangopuun ilmestyessä vielä himpun alle 40 ;)
Kysyn vaan, että onko se sitten "kirjailijan rankaisemista" jos vaikka 45-vuotias esikoiskirjailija ei pääse johonkin kisaan ikänsä takia? Ehkä se on. Ehkä taas ei. Mitä mieltä te olette?
Toisaalta säännöt on mitä on, mutta pitäisi niitä noudattaa ihan tasapuolisuuden takia. Salmelalle voi itselleen tulla nyt vähän tympeä fiilis jälkikäteen puhumattakaan niistä muista, jotka eivät päässeet edes ehdolle kansalaisuuden puuttumisen takia.
Voisko alkaa vähitellen ajatella, että suomeksi kirjoittavat ei-kansalaiset rikastavat tätä meidän pienen kielialueen kirjallisuutta niin paljon, että ehdokkaaksi voisi päästä? Etenkin kun se kansalaisuuden saaminen ei ihan helppoa ole - oon muutamaa tapausta ystäväpiirissä seurannut, siis edes lapsi, avioliitto ja työpaikka ei siihen välttämättä riitä.
Menee politiikan puolelle tämä. ;) Kirjallisuus on poliittista ja ajan hermolla kuulkaas!
"puhumattakaan niistä muista, jotka eivät päässeet edes ehdolle kansalaisuuden puuttumisen takia. "
Tämä olisi minun mielestäni riittävä ja eettinen perustelu sille, että Salmela dissattaisiin.
Inan mainitsema Märta Tikkanen muuten kuuluisi mustakin tuolle listalle. Ja Itkonen on mun suosikki aina, voisi kirjoittaa nyt sellaisen kirjan, että siitä voisi antaa Finlandian. Seitsemäätoista en ole vielä saanut loppuun edes luettua, myönnän...
Ajan hermolla kun ollaan, Salmela voisi olla hyväkin ehdokas, mutta hieman ristiriitaista tuon sääntöjutun takia.
En muuten tiedä yhtään, paljonko muita ei-kansalaisia ehdokkaita olisi voinut olla, mutta sen tiedän varmuudella, että vuosien varrella niitä olisi kyllä ollut.
Mutta samapa tuo.
Ja sitten: kuka haluaa lohdutuspalkintoehdokkaaksi? (voi, kyllä sekin kelpaisi, sen kun horisen täällä omiani ;D...)
Säätiö oli jo näemmä päättänyt, että säännöt joustavat tällä kertaa ja Salmela on tasavertainen ehdokas.
Eniten mua tässä itse asiassa vaivaa se sääntö. Onko se vielä ajankohtainen ja aiheellinen vai kansallisromanttinen jäänne?
Näin sivusta huutelijana lausun oman mielipiteeni, eli että tämä kansalaisuus-sääntö joutaisi historiaan, mutta tilalle voisi ottaa sen säännön, että voittaa voi vain kerran. Sitten ei ole asiaa ehdokkaaksi enää.
Pitäiskö perustaa ihan oma palkinto, kun näin hienosti syntyy näitä sääntöjä ja mielipiteitä tästäkin asiasta. ;)
Esim. Runeberg-palkinnossa määrittelynä on kansalaisuuden sijaan se, että asuu Suomessa. Kalevi Jäntin palkinto taas on nuorille (alle 40 v), max kolme kirjaa julkaisseille. Eli onhan näitä sääntöjä monenlaisia.
Keskeinen pointti mun mielestä edelleen on se, että säännöt on samat kaikille ja niitä noudatetaan tai säännöt todetaan vanhentuneiksi ja niitä muutetaan.
Mun mielestä Suomessa asuminen voisi olla oikeudenmukaisempi rajoite kuin kansalaisuus - jos päättää muuttaa Suomesta pois, niin sitten voisi hyväksyä sen faktan, että Finlandia-ehdokkuus menee ulkomailla asuessa ohi. ;)
Jos tästä nyt jotain hyvää seuraa, niin ehkä se säännön päivittäminen nykyaikaan.
En halua tässä mitään syyllisiä hakea, vahinko mikä vahinko, mutta tuntuu silti dopingilta. Ei voi mitään.
"Lisäksi on erikoista, että Finlandia Junior- ja Tieto-Finlandia-palkintojen sääntöjen mukaan nämä tunnustukset myönnetään "suomalaiselle kirjalle"." http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=2275788
Se nyt vasta kummallista on, että sisarpalkinnoilla on eri säännöt. :/
Mielestäni Inan ehdotus ulkomailla asumisen seurauksesta on kohtuuton, eikä pelkästään siksi että itse asun ulkomailla - kyllä kirjailijat ovat pitkään saaneet inspiraatiota eri maissa oleilusta, esim. Saarikoski asui Ruotsissa, ja rajoitus tuntuisi nykyisenä kansainvälisyyden aikana entistä oudommalta. Ei suomalaisuus lopu, vaikka ulkomaille muuttaisi. Lisäksi usein vakituista asuinpaikkaa on vaikea määritellä.
En myöskään tiennyt, että muissa Finlandioissa on eri kriteerit (!?) - täähän alkaa käydä kiinnostavaksi!
Sami Hilvon osalta ymmärrän sen, ettei välttämättä haluta samalle esikoiskirjalle sekä Hesarin että Finlandia-ehdokkuutta (vaikka niinkin on joskus tehty). Kun niitä ilman huomiota jääviä hyviä esikoisia on kuitenkin niin paljon.
http://kertomusjatkuu.com/blog/2713962/nahkaa-lapset/
Olen tosi iloinen, että se on mukana listalla. Saisi voittaakin! :-)
Noin yleensä lista on minusta ihan hyvä. Nummin Karkkipäivä on luvussa ja vaikuttaa hyvälle (sen aiemmatkin oli oikein kelpoja!), Nenäpäivä odottaa hyllyssä vuoroaan (tykkäsin Pussikaljaromaanista aika tavalla, jotenkin vetoaa Rimmisen verbaalikikkailu minuun, joten luen varmaan pian).
Noin muuten Pulkkinen ei kauheasti kiinnosta, Haahtela ja Salmela jonkin verran, Wahlströmistä en oikein tiedä. Ainahan sieltä jonkun haluaisi vaihtaa, mutta en oikein osaa päättää kuka sieltä eniten puuttuu.
Mutta olisiko Sami Hilvo mukana, jos Salmela olisi jätetty kansalaisuus-säänön takia pois ehdokkaista? Jotenkin tuntuu, että julkinen keskustelu ei nyt tajua yhtään tätä pointtia.
Miltä tuntuu niistä esikoiskirjailijoista, jotka olisivat voineet olla mukana kisassa, jos sääntöjä olisi noudatettu? Esim. Hilvo oli aika vahva ennakkosuosikki (ja huomatkaa, ei edes meidän kirjailija ;).
Kiitos kirjavinkeistä. Otan ne esiin, kun ärtymys hellittää. ;)
Muuten ei voi sanoa mitään. Paitsi sen verran kuitenkin että aika kevyt lista. Surkeat.
Minäkään en ole lukenut yhtään, mutta se ei ole mikään ihme, kun en juuri lue uutuuksia silloin kun työtehtävät eivät sitä vaadi. Minusta valikoima on kuitenkin mielenkiintoinen ja kaikki tekijät ja teokset ovat ainakin jollakin tapaa tuttuja.
Pulkkista ja Salmelaa olen toivonut joulupukilta. Karkkipäivästä olen kuullut paljon ylistävää. Haahtela ja Wahlström ovat minusta molemmat aika kuumia miehiä. :) Lukematta en uskalla nimetä suosikkiani, mutta veikkaukseni on tuo Karkkipäivä.
Ihmettelen/harmittelen joko oman kokemuksen tai muualta kuulemieni kommenttien perusteella ainakin seuraavien poisjättämistä: Elina Hirvonen, Olli Jalonen, Markku Pääskynen, Sami Hilvo, Peter Franzén. Mutta niinhän se on, että kaikki hyvät eivät mitenkään tuohon joukkoon mahdu, joten ei tämä mikään valitusvirsi ole.
Karoliina