Claudie Gallay: Tyrskyt

Summa summarum: Nainen, murhe ja meri. Ranskalaisen Claudie Gallayn palkittu Tyrskyt-romaani (Avain) on kaihomielisen kaunis kirja Twinpeaksmaisella tunnelmalla. Lisäetua saa, jos on joskus käynyt Normandiassa. Jenni kuvaili kirjaa hyvin täällä

Arvio:Alkuun mietin, olenko oikeassa moodissa tätä lukemaan - pitäisi ehkä olla lomalla jonkun saaren kivenkoloon kaivautuneena. Mutta kirjan mysteerit alkavat kehkeytyä vähitellen, pienen kylän salaisuudet ja kummat hiipparit alkavat elää ja kiinnostaa, äkkiä ei pysty lopettamaan.

Kirja vaatii lukijalta yritystä, mutta se palkitaan.

Kieli on kaunista, mutta jyrkkää. Olen tehnyt yhden automatkan Normandian ja Bretagnen halki ja sillä asiantuntemuksella uskallan sanoa, että kieli sopii maisemaan. Rannikkoihmisethän ovat vähän outoja - meren armoilla ja eristyksissä, mysteereihin taipuvaisia.

Esimerkki kauniin jyrkästä kielestä:
"Tutkin myös syitä muuttolintujen vähenemiseen La Haguen alueella.
Minulle maksettiin huonosti.
Mutta minulla oli katto pään päällä.
Enkä ollut koskaan ennen nähnyt rajumyrskyä."

Pian käy ilmi, että minäkertoja nainen suree. Ja että kuvioon tulee kyläläisten lisäksi mies ja se Mysteeri, ehkä jopa rikos, jota aletaan selvittää. Hukkuneita perheitä, orpoja lapsia, kätkettyjä salaisuuksia - huu!

Ei tämä dekkari ole, mutta elokuva on jo tekeillä ja jotain hitchkockmaista tästä voisi saada irti helposti. Merilintuja ja myrskyä ainakin riittää, eikä rakkausdraamakaan jää puuttumaan.

Tyrskyt on jännä yhdistelmä runollisuutta, traagisia kohtaloita, jännitystä ja elämänviisautta. Silti se on sopivan viihdyttävä. Pituus (470 sivua) vaatii vähän aikaa, joten suosittelen lomakassiin. Kivenkoloon tai mihin vaan. Mainittakoon, että Gallay on tulossa Suomeen syksyllä, joten palaan asiaan vielä.

Kenelle: Hyvää lukuromaania kaipaavalle, frankofiilille, meri-ihmisille, surusta toipuville.

Alkulause: "Näin Lambertin ensimmäisen kerran sinä päivänä kun rajumyrsky nousi."

Jälkimaku: Voi viisautta! Pian merelle! Ihana kirja.

Mitä äiti tykkäsi: Paljon.

Starat: 4.

Kommentit

Jenni sanoi…
"Kieli on kaunista mutta jyrkkää." Hienosti ja todella osuvasti sanottu, muutenkin kirjakuvauksesi oli hyvä. :)

Minäkin voin ehkä pian kertoa, mitä äiti tykkäsi, koska äitini haluaa lukea tämän. Itse harkitsen uudelleen lukemista jo nyt kesälomalla, juuri siellä kivenkolossa.
mari sanoi…
Miksi en ole edes kuullut tästä kirjasta ennen? Haluan lukea. Pitää metsästää jostain.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoitetaanko seksistä?

Kuinka lapseni ei oppinut kuivaksi rusinalla

Mitäs me hirviöt