Kirjallista kiirettä
Täällä ollaan hiljaiselosta huolimatta! Ensin tuli kesäflunssa, josta luonnollisesti seuraa työkiire. Ehdin flunssassa lukea sentään Panu Rajalan elämäkerran Aila Meriluodosta, joka oli (vastoin odotuksia) niin hyvä, että arvio pitää kirjoittaa ajan kanssa. Tulossa pian.
Miksi vastoin odotuksia? Siksi, että Meriluodon elämäkerta on, toisin kuin lehdistä olisi voinut päätellä, ennen kaikkea kirjallinen elämäkerta. Jos on lukenut Meriluodon päiväkirjat ja romaaneja, kohutuista mieskuvioista ei paljastu juurikaan uutta, tuotannosta sen sijaan sitäkin enemmän. Mutta tästä lisää myöhemmin.
Kävin myös koko kirja-alan perinteisessä kevätseminaarissa viime viikolla. Saimme oppia mm. Sony Musicilta siitä, miten kirja-ala voisi olla sössimättä sähköiseen mediaan siirtymisen talouden ja piratismin osalta, toisin kuin musiikkibisnes on tehnyt. Sonyn toimarin mielestä mahikset ovat hyvät: olemmehan sentään 10 vuotta musiikkiteollisuutta jäljessä. ;) Joskus perässä hiihtämisestä voi siis olla etuakin!
Helteisellä terassilla olimme aurinkoisen optimistisia ja totesimme, että sieltä se sähkökirja nyt tulee ja hyvä niin - kaikki suuret kustantajat lupasivat nimittäin teoksia sähköisessä muodossa ensi syksynä. Nähtäväksi jää millä ja miten niitä luetaan, kuka lukee ja millä hinnalla, mutta vaikeista ajoista huolimatta päivän tunnelma oli yllättävänkin positiivinen ja rento.
Lennokkaan ja varsin kiinnostavan sähkökirjapaneelikeskustelun jälkeen hyvä palautus todellisuuteen tuli katugallupina kuvatusta videosta, jossa Helsingin Kampissa kyseltiin ohikulkijoilta, mikä on sähkökirja. Juuri kukaan ei tiennyt iästä riippumatta. Joten ei se varmaan ihan ensi kirjamessuilla normikirjaa vielä suihinsa syö. ;)
Miksi vastoin odotuksia? Siksi, että Meriluodon elämäkerta on, toisin kuin lehdistä olisi voinut päätellä, ennen kaikkea kirjallinen elämäkerta. Jos on lukenut Meriluodon päiväkirjat ja romaaneja, kohutuista mieskuvioista ei paljastu juurikaan uutta, tuotannosta sen sijaan sitäkin enemmän. Mutta tästä lisää myöhemmin.
Kävin myös koko kirja-alan perinteisessä kevätseminaarissa viime viikolla. Saimme oppia mm. Sony Musicilta siitä, miten kirja-ala voisi olla sössimättä sähköiseen mediaan siirtymisen talouden ja piratismin osalta, toisin kuin musiikkibisnes on tehnyt. Sonyn toimarin mielestä mahikset ovat hyvät: olemmehan sentään 10 vuotta musiikkiteollisuutta jäljessä. ;) Joskus perässä hiihtämisestä voi siis olla etuakin!
Helteisellä terassilla olimme aurinkoisen optimistisia ja totesimme, että sieltä se sähkökirja nyt tulee ja hyvä niin - kaikki suuret kustantajat lupasivat nimittäin teoksia sähköisessä muodossa ensi syksynä. Nähtäväksi jää millä ja miten niitä luetaan, kuka lukee ja millä hinnalla, mutta vaikeista ajoista huolimatta päivän tunnelma oli yllättävänkin positiivinen ja rento.
Lennokkaan ja varsin kiinnostavan sähkökirjapaneelikeskustelun jälkeen hyvä palautus todellisuuteen tuli katugallupina kuvatusta videosta, jossa Helsingin Kampissa kyseltiin ohikulkijoilta, mikä on sähkökirja. Juuri kukaan ei tiennyt iästä riippumatta. Joten ei se varmaan ihan ensi kirjamessuilla normikirjaa vielä suihinsa syö. ;)
Kommentit
Sähkökirja on tosi mielenkiintoinen aihe, hyvä, että pidät meidät maallikkolukijat ajan tasalla sähköisistäkin kirja-asioista. :) Itse ajattelen, ettei se ole paperikirjan uhka vaan hyvä lisä: ehkä sähkökirjan myötä tulee luettua vielä enemmän. Varmaan käy niin, että tietyntyyppisiä juttuja luetaan sähköisenä, muita paperilta. Vähän kuin netti: se on oiva väline tiettyihin juttuihin, mutta ei kaikkea lukemista voi sinne siirtää.