Kari Hotakainen: Ihmisen osa



Kari Hotakaisen uusin romaani Ihmisen osa on niin hyvä, että siitä on vaikea sanoa mitään. Vetää hiljaiseksi. Mutta yritetään. Jos luet yhden kirjan tänä syksynä, lue tämä. "Tämä on vihje."

Summa summarum: Sanaisen arkkunsa tyhjentänyt kirjailija ostaa Salme Malmikunnaksen elämäntarinan 7000 eurolla. Tulee vähän erilainen tarina, mutta hyvä niin. Vihainen humoristi-Hotakainen tyhjentää kerralla pajatson kaikesta siitä, mikä nykymaailmassa on vikana ja osuu maaliin. Lisäksi joku on kannellut vapaalle kirjailijalle siitä, millaista työelämä nykyään oikeasti on. ;)

Arvio: Naurattaa muttei tee iloseks -sanonta sopii Ihmisen osaan. Aloitus on hulvaton. On pakko ihailla Hotakaisen kykyä jäljitellä aidon oloisesti Suomen kansan syvien rivien ääntä. Vähitellen hymy hyytyy - ei olekaan niin hilpeää, ei.

Kirjaan tulee mukaan uusia henkilöitä ja näiden melko anonyymeiksi jäävien hahmojen kautta kuvataan niin siirtolaiset kuin Audi-miehetkin, kaikki yhtä taitavasti. Viiltävän tarkoilla tilannekuvauksillaan Hotakainen ampuu varakkuudessaan pönöttävät sisäiset sankarit alas puistonpenkin pultsareiksi - sarasvuolainen maailma ei saa Hotakaiselta mitään armoa.

Pienten ja köyhien puolella ollaan, mutta paljon toivoa ei heillekään jaeta. Legendaarisimpia osioita on burn out -Helenan työilmapiirihaastattelu. Hotakainen hallitsee absurdin tilannekomiikan lajit.

Ei tätä kylliksi voi kehua, mutta jos jotain miinusta täytyy antaa, niin henkilöiden moninaisuus tekee kirjasta vähän hajanaisen. Ilmapiirikonsulttien väsyttämä ei aina meinaa muistaa kuka oli kuka.

Ja ote siitä haastattelusta:

"Sinulla on pälvikalju, Ruusutie. Kello tikittää. Meillä on viimeinen tukka päässä."

Kenelle: Ihan kaikille. Myös niille, jotka eivät pitäneet Juoksuhaudantiestä. Nopealukuinen.

Jälkimaku: Minulla on viimeinen tukka päässä.

Alkulause: "Minun nimeni on Salme Sinikka Malmikunnas ja kaikki mitä minä sanon, painetaan sanasta sanaan tähän kirjaan."

Starat: 4,5. Se on totuus. ;)

Kommentit

Tiina sanoi…
Ihan pakko juosta kirjakauppaan! Jo nuo sinun aiemmat vihjailusi saivat kiinnostumaan, mutta nyt tuli pakko. Iik. :)

(Oon tykännyt kaikista Hotakaisista jotka olen lukenut, mutta Juoksuhaudantietä en vielä ole. Hmmm? Nyt en tiedä pitäiskö...)
Jenni sanoi…
Minunkin on pakko juosta vähintäänkin kirjastoon! Tämä kirja kiinnosti muutenkin jo enemmän kuin Juoksuhaudantie, joka ei kiinnostanut ja josta en pitänyt, ja tämän arvion jälkeen olen varma, että haluan sen lukea. Jos ei muuten, niin siksi, että sitten ainoa Hotakaiseni ei ole J-haudantie.
Ina sanoi…
Joo kyllä tämä on ihan pakollinen kirja Inahduksen lukijoille! ;D Pitää tai ei pidä, mutta en usko, että jättää ihan kylmäksi. Monet kokeneemmat luottolukijat (= kollegat + äiti) pitivät Hotakaisen parhaana kirjana.

Pidin Juoksuhaudantiestä, mutta en ollut niin fiiliksissä. Tämä on tiivimpää ja vihaisempaa tekstiä ja laajenee suomalaisen miehen tragediasta koko Suomen kansan tragediaksi. Hieno kirja. Pisti miettimään.

Tekisi mieli hehkuttaa tätä upeana postpostmodernina kirjallisuutena, joka yhdistää aforismeja, huumoria, mainostekstiä, tarinankerrontaa, moniäänisyyttä ja daadaadaa, mutta en uskalla - petytte vielä. ;)
Jenni sanoi…
Laitoin kirjan kirjastoon tilaukseen ennen kuin tiesin, että se oli ihan pakollistakin. ;) Varauksia oli satoja, joten ihan lähiaikoina en sitten vissiin tuota lue...
benglia sanoi…
Nyt mielenkiintoni kyllä heräsi. Pikkulapsiperheessä tuo nopealukuisuus on vähintään yhtä hyvä suositus kuin mikä tahansa muukin. ;)
Mama sanoi…
Komppaan Bengliaa ja otan seuraavaksi työn alle.
Tuure kirjoittaa sanoi…
Näin alkajaisiksi (en ehtinyt vielä lukea kirjoitusta) en pidä Hotakaisen runoista paljoa. Ovat minusta melkoisen 'halpoja'. Mutta romaanitaiteilijana hän varmasti on kiinnostava ja tuo Ihmisen osa pitää lukea.
Ina sanoi…
Hotakaisen runoista en osaa sanoa, mutta runoilija-tausta näkyy mun mielestä romaaneissa positiivisesti. Kirjan ehdottomia helmiä ovat Salmen kirjoittamat postikortit lapsilleen. Ne ovat melkein runoutta sellaisenaan - niistä olen poiminut nämä omat suosikkisitaatit. ;D

Salme on muutenkin ihan ehdoton suosikkini: Salmella on Asiaa ja hän myös kertoo sen - eikä pelkää sanoa, että tämä on Totuus! Poliitikot, ottakaa opiksi!

Eli hyvä kysymys onko Hotakainen loistava aforistikko, runoilija vai copy, mutta ainakin siitä monilahjakkuudesta syntyy kiinnostavaa kirjallisuutta.

Väittäkää vastaan, jos tämä ei teistä ole totuus! ;)
Teresita sanoi…
Hotakainen on jäänyt kohdaltani Juoksunhaudantielle, en ole oikein osannut mihinkään muuhun teokseen tarttua. Mutta tämän postauksen perusteella pistin kirjan varaukseen; täällä periferiassa ei ollut pitkiä jonoja, joten saan sen ehkä tämän vuoden puolella käsiini :)
Periaatteessa välttelen suomalaisen yhteiskunnan kuvauksia (tai niihin liittyviä), koska ovat useasti niin puuduttavan masentavia, mutta kommenttisi viiltävän tarkoista tilannekuvauksista ja etenkin tuo sitaatti "meillä on viimeinen tukka päässä", saivat minut toisiin aatoksiin. Pakkohan tälle on mahdollisuus antaa ennen kuin lokeroi sitä yhtään mihinkään:)
Piritta sanoi…
Laitoin heti kirjastoon varaukseen. Aivan mahtava blogi, tuun lukemaan vielä paremmalla ajalla lisää!

T. Piritta toimittajakurssilta
Ina sanoi…
Eläköön periferia-kirjastot!! Meidän kesämökkikirjasto on ihan huippu, sieltä saa kaiken, mitä Hesasta on turha haaveillakaan.

En ole todellakaan mikään suomalaisugrilaisen angstikirjallisuuden ystävä, mutta Hotakainen uppoaa siksi, että kieli toimii ja huumori kukkii. Itse asiassa tykkään muutenkin eniten kirjoista, joissa komedian ja tragedian välinen raja ei ole ihan selvä, eihän se ole elämässäkään. Varsinkin ihmiset tuppaavat olemaan tragikoomisia tapauksia noin ylipäänsä ja Hotakainen tuo näitä eri sävyjä hienosti esiin.

Nyt olen jo kehunut liikaa, petytte. ;) Mutta lukekaa silti!
Ina sanoi…
Moi Piritta ja kiva kun tulit! :)
Tuure kirjoittaa sanoi…
Joskus kyllä tämänkin luen!

Miten minusta tuntuu, että tänä syksynä on tullut poikkeuksellisen paljon 'luettavia' kirjoja!
Ina sanoi…
Niin on, nyt on aika kova kirjasyksy ihan alalla työskentelevienkin mielestä! :) Miten ehtii lukea edes osan, apua...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoitetaanko seksistä?

Kuinka lapseni ei oppinut kuivaksi rusinalla

Mitäs me hirviöt