Jari Tervolla on seksielämä!



Pitääpä osallistua tähän Jari Tervon mainiosti masinoimaan mediahässäkkään teemasta suuttuuko Matti Vanhanen Tervon satiirista ja ketä se sitten taas kiinnostaa.


Kun en ole Tervon kirjaa lukenut (enkä varmaankaan lue ellei sitä tarjoilla postiluukusta) niin otan ihan toisen näkökulman: tiesittekö, että myös Jari Tervosta on kirjoitettu merkittävä paljastuskirja, jossa hän esiintyy vieläpä omalla nimellään? Nimittäin vaimon Kati Tervon kirja Kesäpäiväkirja, jonka merkittävin paljastus on se, että Jari Tervon privaattielämä on tylsempää kuin Matti Vanhasen. Voinemme vetää tästä siis sen johtopäätöksen, että Tervo onkin Vanhaselle vain kateellinen?? ;D


Luin Kati Tervon kirjan kesälomalla enkä vieläkään tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella. Joten ajatellaan nyt. Ensimmäinen ajatus oli, että toimisi blogina, mutta miksi siitä piti tehdä kirja? Kati Tervo pitää siis kirjaimellisesti kesäpäiväkirjaa, jossa kertoo missä nyt lomaillaan, millaisia säitä on pidellyt ja millä tuulella romaania kirjoittava Jari on. Parhaissa kohdissa hän muistelee hieman erikoista lapsuuttaan ja sukuaan sekä kuolleita perheenjäseniään. Niissä osissa kirja on koskettava ja kiinnostava historiallisesti ja henkilökohtaisesti. Rouva Tervo osaa onneksi kirjoittaa.


Mutta loppu onkin taiteilijaelämäksi melkoista nurmijärveä. Villeimmät paljastukset voisi kiteyttää siihen, että toisinaan Jari on hankala ja ryyppää, uskokaa tai älkää. Ja että Tervoilla on näemmä kohtuullinen seksielämä - näistä muutamista vihjauksista lienee päässyt takakanteen kuvaus "aurinkoinen, intiimi teksti". No ei se nyt niin intiimi ole - kohauttavampaa olisi ollut paljastaa, että seksielämää oli viimeksi 90-luvulla kuten isolla osalla suomalaisista, Vanhasta lukuunottamatta. Avioliitto näyttää kaikin puolin onnelliselta ja hyvä niin; ongelma on siinä, että hirveän mielenkiintoista kirjaa siitä harmoniasta ei synny. Enemmänkin ihan kivaa kesäluettavaa.


Sellaisena kirjaa voi suositella, mutta en voi itse välttyä ajatukselta, olisiko kirjaa julkaistu, jos kirjoittaja ei olisi Jari Tervon vaimo? En halua vähätellä Kati Tervon kirjoittajan lahjoja, mutta epäilen, että täysin tuntemattomana hänen olisi pitänyt suunnata lahjansa fiktiiviseen sisältöön. Kuten herra Tervokin toivon mukaan jatkossa tekee.


Kenelle: Viisikymppisille naisille. Niille, jotka haluavat urkkia edes vähän Tervolaista perhe-elämää.


Alkulause: Puoli yksi yöllä teekkari kailotti ovemme takana kännykkäänsä.


Jälkimaku: Nopealukuinen ja kevyehkö. Ihan kiva.


Starat: 3.


Kommentit

Hreathemus/NDSL sanoi…
Luin ja kommentoin Koljatin juuri eilen omassa blogissani. Oli sen ympärillä niin kova kohina, että yleissivistyksen takia piti se lukaista. Ei se ehkä suomalaisen kirjallisuuden hohtavin tähti ole, mutta sata kertaa luettavampaa ja hyödyllisempää kuin vaikkapa se Kurosen "kirja".

Mitä tulee Kati Tervon kirjaan... sisäisen voyeristini ei ole joko vielä teini-iässä tai on ohittanut sen jo kauan aikaa sitten, koska Tervojen elämä ei ole kovinkaan mielenkiintoiselta kuulostava aihe. Olen muuten samaa mieltä siitä, että ei sitä ei-Jari Tervon vaimo olisi saanut julkaistua, vaikka hyvin olisikin kirjoitettu.
Ina sanoi…
Sain viikon aluksi tuoreen arvion Koljatista kollegalta, joka oli sitä mieltä, että yllättäen media keskittyy nyt taas ihan epäolennaiseen ja mediakriitikki kirjassa on varsin hyvää, vaikkei parasta Tervoa olekaan.

Parnasson sivulla on muuten Papinniemeltä hyvä ja saman suuntainen kommentti. Saan Koljatin lainaan töistä tällä viikolla, kun kerran kollega piti Hesarin haukkuja parempana. Täytyy tutkia eikä hutkia. ;)
Jamppa sanoi…
Ystävät, kollegat ja kadunmiehet ovat Facebookissa, tuolla transmodernilla agoralla, hyvin selvin sanoin tuominneet Tervon kohukirjan miehen uran huonoimmaksi teokseksi.

Lisäksi, ilmeisesti, kirjassa on pahimmillaan pitkiäkin varkauksia herroilta Ralf König (Kuin kanit konsanaan) ja Tuomas Kyrö (Sonny Corleone eli Toimitusjohtaja).

Itse odotan, että se tulee telkkarista. Ei viitsi ostaa ja vapaakappaleita ei pyöri nurkissa.
Ina sanoi…
Mielenkiintoista. En olisi osannut itse hoksata König tai Kyrö -varkauksia, joten pidänpä silmällä kun saan lainaan; mielenkiinto ei kyllä mullakaan riittäisi ostamiseen asti...

Hotakainen menee sen verran hurjaksi, että luen sitä pätkissä, eilisiltana meni unet. Uhhuh. Arvio viimeistään viikonloppuna, mutta on se vihainen, sepäs on. Ja syystä, ikävä kyllä. :-/ Voi voi, mihis tässä nyt lähtisi riehumaan nykymaailman tilaa vastaan??

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia

Paluu menneisyyteen

Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita