Bo Carpelan ja Pentti Sammallahti: Staden - Kaupunki



Pyysalosta muistui onneksi mieleen yksi hienoimmista lahjakirjoista, joka on kohdalle osunut. Sain kirjan sattumalta käsiini pari vuotta sitten - toivottavasti sitä vielä myydään jossain. Kyseessä on Bo Carpelanin ja valokuvaaja Pertti Sammallahden teos Staden - Kaupunki: nelikielinen (!!) valokuvarunoteos Helsingistä.


Että mikä? Kirjassa on uskomattoman kauniita ja tunnelmallisia mustavalkovalokuvia Helsingistä 60-luvulta 2000-luvulle. Kuvien vieressä on Bo Carpelanin kuvaan liittyvä runo suomeksi ja ruotsiksi ja lopussa on liite ranskan- ja englanninkielisillä käännöksillä.


Mielestäni on jonkunlainen pyhäinhäväistys ja rikos universumia kohtaan, että tämä kirja ei saanut kaikkia mahdollisia vuoden kulttuuriteko, vuoden kaunein kirja, vuoden lahja maailmalle, vuoden Helsinki-teko -palkintoja, tai jos sai, niin missasin sen ainakin itse.

Kuvat ja runot täydentävät toisiaan niin saumattomasti, ettei pysty erittelemään mihin kuva päättyy ja runo alkaa tai päinvastoin: jos minulta kysytään mikä on taidetta niin tämä on nyt sitä ihteään! Huom: vaatimattomalla ja melua pitämättömällä tavalla. Kuvissa on kuvattu niin sumuiset satamat, 60-luvun mummot kuin sammuneet pultsaritkin ja runoista löytyvät vastaavasti kaikki skaalat huumorista haikeuteen.


No: Carpelan ON suuri kirjailija ja koska osa hänen runoistaan ja teoksen kuvista on lapsuuden maisemistani (niinkin konkreettisesti, että olen asunut lapsena samassa talossa kuin Carpelan lapsena, hassua kyllä...), olen sikäli hyvinkin subjektiivinen mutta ei se mitään. Antaisin tämän joka tapauksessa heti lahjaksi jollekin ulkomaalaiselle, taiteelliselle Helsingissä vierailevalle ystävälle, jos sellainen tulisi kylään.


Ylimpänä yksi valitettavan heikkolaatuinen valokuva (josta ette näe yksityiskohtia ja varjoja), alla siihen liittyvä runo:


"Valot sammutettu.
Sumu valaisee
näkymättömän,
rajattoman.
Kaupunki muuttuu toiseksi.
Kulkija näkee hädin tuskin
itsensä,
varjon,
on pian poissa."


Ja toinen riemastuttava Hakaniemen "ihanasta" rauhan patsaasta, jonka juurella koira etsii pissapaikkaa:



"Mitä jos, jospa
nostaisi jalkaa
vasten kuolleen
rajun rauhan sokkelia?
Tai: parempi piiloutua,
elää rauhassa."







Kenelle: Ilman ikärajoja kaikille, jotka pitävät valokuvista, runoista ja Helsingistä sekä ehdottomasti ulkkareille lahjaksi.

Jälkimaku: Esteettinen huimaus. Visuaalisesti ja verbaalisesti. Ilman snobismia.

Starat: Viisi. Bo on tähti.

Kommentit

anna c. sanoi…
Miten ihanaa, että kirjoitat vähän vanhemmistakin (joka nykyään tarkoittaa kaikkia muita kuin saman vuoden kirjoja...) löydöistä! Tämä Helsinki-kirja on jatkuvasti keittiössäni ikkunalaudalla, saan sen siitä helposti käsiini milloin vain. Minustakin tämän kirjan olisi pitänyt kahmia kaikki palkinnot ja huomionosoitukset.

Valokuvan ja fiktion suhde on kiinnostava. Siis teokset, joissa valokuvat ja fiktio ovat juuri niin kiinteästi sidoksissa kuin tässä Helsinki-kirjassa. Mieleen tulee myös joitakin kiinnostavia teoksia, jotka käsittelevät valokuvausta tai joiden päähenkilö on valokuvaaja ym. Kuten Heidi Köngäksen Vieras mies.

Ehkä tämä valokuvainnostus johtuu myös uudesta joululahjaksi saadusta kamerasta, joka uhkaa viedä aikaa lukemiselta ; )
Ina sanoi…
Loistavaa, että joku muukin on löytänyt sen! :) Täytyypä tsekata Vieras mies - saisikohan Carpelanille ja Sammallahdelle vielä jälkikäteen kerättyä jonkun fani-palkinnon...
Anonyymi sanoi…
Se oli vuoden 2006 kaunein kirja

http://www.helsinki.fi/fi/index/taidejakulttuuri/kirjastot/viikon_kirjailija_vk_14_2007.html

t håå måilanen
Ina sanoi…
No sentään ja syystä! Hyvä - kiitos Håå! :)
Mama sanoi…
Mäkin annan viis tähteä Bolle, koska se on tosi mukava ihminen: mä nimittäin soitin sille kerran erään yläasteen kirjaesitelmän puitteissa kun sattui löytymään luettelosta. Oli varmaan tyyliin sunnuntai-ilta ja kello kymmenen mutta silti se jutteli mun kanssa pitkät pätkät. :)
Ina sanoi…
Kiitettävän ansioitunutta alkulähteille menoa - miksen itse koskaan keksinyt soittaa kirjailijalle, jos oli joku esitelmä/esseeongelma (ja niitä riitti yliopistossa pari..)?? ;)

Tästä(kin) syystä muuten kaikilla kirjailijoilla pitäisi olla blogi.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoitetaanko seksistä?

Kuinka lapseni ei oppinut kuivaksi rusinalla

Mitäs me hirviöt