:)

Olen keksinyt onnellisen työpäivän salaisuuden. Luen Ollin pakinoita työmatkat. Lisäksi olen keksinyt onnellisen parisuhteen salaisuuden. Luen Ollin pakinoita illat. Jos päivä alkaa ja päättyy hysteerisen hilpeään hihitykseen, sitä voi pitää suhteellisen onnistuneena settinä, jossa ei paljon palaverikimara tai pyykkivuori paina.

Olliutumista ei voi selittää. Ollin joko tajuaa tai ei tajua (ilman arvolatausta, Olli-huumori ei todellakaan ole aina mitään intelligentsian ilotulitusta). Ei muuta lisättävää.

:)

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Täytyypä kokeilla ensitilassa!

-t
tiina sanoi…
Oih, olispa pidemmät työmatkat... ;)

Tosin parisuhteen pelastajaksi illalla en ehkä Ollia voi itselleni ottaa, voisi tulla miehelle mustasukkaisuuskohtaus! :D
Ina sanoi…
Hihii! Täytyy tosin sanoa, että kokoelmien taso vaihtelee jonkun verran; kun olen lukenut kaikki neljä pistän oman suosikkini tiedoksi - se Otavan loppuunmyyty kokoelma on sen takia ihan ykkönen. Nerokaan ei voi onnistua aina. ;)

Mutta jutuissa viehättää isosti myös pula-ajan ja 20-luvun elämän kuvaus ja välillä ihanan nostalginen Suomi-filmien kieli - miten maailma voikin olla niin samanlainen ja erilainen vuosikymmenestä toiseen!?

Ollin naiskuvasta voisi muuten tehdä gradun, sekin on jotenkin sulosesti vanhanaikainen ja silti joutuu tunnistamaan niissä justiinoissa ajoittain jotain etäisesti tuttua...
Aino sanoi…
Tuli mieleen, että sun siippa luki jossain vaiheessa jotain kirjaa, jossa välimerkkejä ei ollut tuhlailevasti käytetty. Mikä mahtoi olla teoksen titteli?
Ina sanoi…
Olli Jalosen Finlandia-ehdokas 14 solmua Greenwichiin. Edelleen itselläni aloittamatta, mutta toiveikkaasti hyllyssä. :-/ Äitini oli sitä mieltä, että on lopulta vaivan väärti, kunhan pääsee alkuun. Mutta ihan vaivaton kirja se ilmeisesti ei ole.

Mun mies on vissiin hyväksynyt jo sen faktan, että näille ohimeneville eläville tai kuolleille mieskirjailija-ihastuksille ei kannata olla mustis (viittaus mm. tämän hetken Korhos-fanitukseen). Kai se on havainnut, että kirjailijat tulee ja menee, äijä pysyy. ;)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia

Paluu menneisyyteen

Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita