Luku 1, jossa aloitetaan sisustusblogi

Olen aina ihaillut sisustusblogeja. Harmi, etten ehdi lukea niitä. Sisustaminen on prioriteettilistallani väistämättä siellä, minne valo ei edes yllä. Lisäksi, jos haluaa varmistaa täydellisen tuhon kahden pojan kanssa, kannattaa panostaa johonkin upeaan sisustuselementtiin. 

Tällä tekosyyllä olen vältellyt sisustamista nyt 4 vuotta (kyllä, on lapsia, joille voidaan opettaa, että valkoisella sohvalla ei pompita likaisilla housuilla tai tuhrita sohvaa kynillä tai ruualla. Meillä ei ole tällaisia lapsia. Sen sijaan meillä on erittäin entinen valkoinen sohva, johon aion vaihtaa kankaat välittömästi, kun nuorin on muuttanut pois kotoa. Lisäksi syön itse salaa suklaata punkkulasin kanssa sohvalla iltaisin, koska sohva on ihmisiä, ei Kodin Gloriaa varten.)

Mutta sitten alkoi putkiremontti ja selitykset loppuivat siihen. Nyt on pakko sisustaa. Putkiremonttihan on nimittäin upea mahdollisuus rempata koti viimeinkin oman maun mukaan sellaiseksi kuin on aina halunnut.

Juu ei. Ensin remontin budjetti levähti taloyhtiössä tuplaksi ennen kuin remontti ehti edes alkaa. Siinä meni se oman remontin budjetti sitten. Nyt rempataan vain pakollinen ja jotain käytännön sanelemaa, jota ei enää kotona muuten kestä (esim. edellisten eläkeläisasukkaiden valitsemat kylppärin tyylikalusteet).

Loman jälkeen käytiin tsekkaamassa missä mennään. Plussana mainittakoon, että remppa oli alkanut ajallaan ja paljon oli jo tehty. Muun muassa tämä:

 
Hetkonen, sano putkonen ja veti putken seinään.
Mitäs tykkäätte? Olen melko rento sisustusasioissa, mutta tähän annoin aika jyrkän mielipiteen. Eli vessan putki oli vedetty näppärästi suoraan pöntöstä seinään. Kuvan nähnyt ystäväni totesi, että jopa hänen tekee mieli istua putken päälle ja testata kestääkö se. Tämän putkiratkaisun odotettu elinikä on meillä noin viidestä minuutista yhteen tuntiin. Kukaan ei myöskään ollut viitsinyt katsoa, että putken paikalle piti tulla uudet kaapistot. 

Hetken joutui funtsimaan, että millaiselle putkimiehelle tuli mieleen tehdä tämä? Että ahaa, alkuperäinen sukitus-homma ei nyt toiminutkaan. Mutta hei vedetään tämä putki nyt tästä lattian poikki pöntöstä seinään vaan. WTF. Siis WTF??????!!!!!

Verenpaine meinasi nousta jonkun verran, mutta onneksi törmäsin naapuriin: heidän autotalliinsa oli laitettu väliaikainen viemärisäiliö (suomeksi kakkasäiliö, anteeksi suora ilmaus), joka levisi sinne autotalliin. Ei vain kerran, vaan kahdesti. Naapurilla oli tästä melko paljon asiaa (tarkalleen 25 minuuttia suoraa monologia takapihalla), ja koko autotallin sisältö menee nyt kaatopaikalle (oli luvattu, ettei autotalleja tarvitse tyhjentää kokonaan, vaan tavarat voi siirtää keskilattialle, kuten mekin teimme). Ilmeisesti kaikki, mitä putkiremonteista kerrotaan on totta, eikä riitäkään.

Tässä tämä sisustusblogin aloitus tällä kertaa. Ensi kerralla koitan muistella, olenko joskus lukenut jonkun kirjan.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia

Luku, jossa päästään narsistisen itsetutkiskelun kautta lopulta huonojen kirjojen kisaan

Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita