Kotiäitipornoa

Kerrankin sattuu ja tapahtuu jotain jännää!! Nimittäin kotiin tuli postiluukusta arvostelukappaleena ihan oikeaa kotiäitipornoa, enkä edes ymmärtänyt sitä. Siirsin kirjan aika korkeaan kirjapinoon ja vasta kun luin lehdestä Fifty Shades -sensaatiosta, alkoi tuntua jotenkin tutulta.

Sitä ennen katsoin vain kirjan takakantta epäluuloisesti: jostain syystä ilmaus "eroottinen sensaatio" ei saanut heti hoksaamaan, että kuulun kohderyhmään.

Johtunee väsymyksestä.

Mutta sitä tämä nyt on, hurja sensaatio maailmalla ja aion ottaa selvää miksi. Ilmeisesti joku on mennyt järkyttymään siitä, että kotirouvat kuluttavatkin päiviään tuhmien kirjojen parissa kodin puunauksen sijaan. Vähemmästäkin tulee perheen elättäjille paha mieli, ei siinä mitään. Näin heitä huijataan, luulevat meidän imuroivan täällä kaikki päivät, mutta oikeasti istummekin salaa pornon parissa. Jep jep.

Perästä kuuluu siis - vaikken ole koskaan kuulunut Reginan kohderyhmään, lupaan nyt ihan vain teidän vuoksenne perehtyä ennakkoluulottomasti tähän itselleni uuteen genreen.

Niille uusille lukijoille, jotka tulivat tänne googlesta harhaanjohtavan otsikoinnin perässä: hei vaan ja pahoittelen pettymystä. Täällä puhutaan ihan vaan kirjoista.

Kommentit

Tiina sanoi…
En ole vielä lukenut kirjaa, mutta en tykkää tuosta "kotiäitiporno" -käsitteestä alkukaankaan. Ikään kuin olisi ongelma, että naisillekin on seksuaalisia fantasioita tarjolla...

Daddy porn? Ever heard about that?? Well, we all know that exists and in a very visual form...
4. syyskuuta 2012 klo 19.44
Leena Lumi sanoi…
Ina, minä en tajua, miksi kaikki kysyy 'Oletko jo lukenut Sen kirjan?' ja 'Tuotko sen blogiisi?' Mitä maailmaa kaatavaa siinä nyt sitten voi olla. Omakin mielikuvitus toimii.

Täytyy myöntää, että markkinointi käy kierroksilla, mutta mulla on ainakin nyt niin paljon muuta...

Ethän ole väsynyt...Sinä olet minun muistissa hyvin pirteä, iloinen ja koko ajan hymyilevä.

Ota omaa aikaa vaikka mistä!

♥
4. syyskuuta 2012 klo 20.53
Ina sanoi…
Tiina: samaa ihmettelen tässä minä - jotenkin tuntuu, että on tehty kärpäsestä härkänen tai markkinointikikka, siis onhan nyt naisilla ollut näitä eroottisia kirjoja kautta aikojen, so what? Varsinkin kun ekojen sivujen perusteella tämä ei tunnu poikkeavan aiemmasta juurikaan, mutta katellaan nyt.. Oon jo alussa pettynyt, koska kirjassa seikkailee nuori opiskelijatyttö. Hmm. Missä kotiäiti?? ;)

Leena: I agree, musta tässä on kyse ennen kaikkea markkinoinnista. Lukematta olisi jäänyt, mutta kun kerran tuli kotiin asti niin onpa tässä ainakin jotain, mitä en ole blogissa vielä kertaakaan käsitellyt!

Ja kiitos tsempistä - oon kyllä enimmäkseen melko pirteä ja iloinenkin, nyt vaan flunssakauden alku pistää yöt hulinaksi.. ;)
5. syyskuuta 2012 klo 11.52
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia

Miksi muuten novelleja julkaistaan nykyään niin vähän? Nehän ovat loistavia kirjoja kaikkien kiireisten bussimatkoille tai väsyneen arki-illan pikalukemiseksi. Lisää novelleja! Toivoo Ina. Summa summarum : Osaa se, novellitkin. En aio sortua enää ylisanoihin Itkosen kohdalla, vaan suhtaudun teokseen viileän analyyttisesti. Säästän vielä pari novellia viikonloppuun, mutta uskoisin saaneeni jo riittävän käsityksen. Arvio : Ihana nimi novellikokoelmalle: Huolimattomia unelmia. Juuri niistä näissä tarinoissa on kyse. Hassua kyllä, Itkosen välillä vuolaskin kirjoitustyyli on mukautunut novelleihin uusiksi: kerronta on romaaneja tiivimpää ja ytimekkäämpää. Uutta on siirtyminen pari astetta äijäkirjallisuuden suuntaan: osasta novelleja tulee mieleen Antti Tuuri tai Petri Tamminen. Itkosen kyky erilaisiin kertojiin ja näkökulmien uskottavaan vaihteluun korostuu hyvin novelleissa, joissa on uusia tyyli- ja kerrontakokeiluja: ei tule toistoa tai kyllästymistä, tunnetta siitä, että kerrotaan sama...
Lue lisää

Uutisia!

Kerrankin kuulkaa uutisia! Sain syksyllä puhelun, joita ei elämässä ikinä odota ja kun sellaisen puhelun saa, sitä ei usko. Pyysivät Inahdusta mukaan uuteen naisten verkkolehteen. Luulin, että myyvät mainostilaa. Kun lopulta uskoin, että eivät halua mun maksavan mitään tai mainostavan mitään, aloin ymmärtää, että nyt ollaan jonkun aika vekkulin kuvion äärellä. Kävin tapaamassa toimituksen innostunutta ja ihanaa porukkaa ja katsomassa konseptia. Totesin, että aika mun näköinen juttu ja tällaisiin taidetaan pyytää max kerran elämässä mukaan. En tosin myöskään keksinyt yhtään syytä kieltäytyä. Mistä on kyse? A-lehdet on kaikessa hiljaisuudessa kehittänyt useamman vuoden ajan uutta 18-34 -vuotiaille naisille suunnattua verkkolehteä Lilyä, joka lanseerataan ensi helmikuussa. Tänään oli eka julkkaritilaisuus ja saan viimein tulla kaapista Lilyn tulevana kirjabloggaajana. ;) Lily rakentuu aika vahvasti blogien ympärille - toimituksessa on peräti neljä henkeä, sen lisäksi on lukuisia bloggaaj...
Lue lisää

Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita

Kuva
Koska viimeksi luit runoja? Aivan. En muista minäkään (Bob Dylanin kuuntelemisestakin on vuosia). Vaan nyitpä luin, onneksi. On taas ollut pientä hässäkkää (ja koskapa ei olisi) ja runot ovat täydellinen vastaus puoli-levottomaan olotilaan, jossa ei ehdi keskittyä mihinkään. Olen harrastanut vartin minimeditaatioita Anna Elina Isoaron loistavan runokokoelman Rakkautta ja vasta-aineita (Into, 2016) parissa. Alaotsikkona on Runoja äidiksi tulemisesta. Tykkään kirjasta niin paljon, että palaan aiheeseen vielä yhdessä Anna Elinan kanssa. Kuvan lapsi ei liity kirjaan mitenkään, ja kuitenkin kaikin tavoin. Mutta sitä ennen runoista. Pidän itse eniten siitä lajista runoutta, jota ymmärrän. Tämä on sellainen kirja. En ehdi lukea yhtä runoa koko päivää ja miettiä upeiden metaforien syviä merkityksiä. Valitettavasti. Mutta kirjat ovat ihmistä eivätkä ihmiset kirjoja varten, on valittava siitä kasasta, johon kulloinkin kykenee. Isoaron runot käsittelevät kaikkea mahdollista äitiyteen...
Lue lisää