Kiva päivä kirja-alalla ja pientä toivoa Sambiassa
Olen saanut palautetta siitä, että kirja-alan jutut kiinnostavat Inahduksessa. Niitä on jopa toivottu lisää - rohkenen siis postata omasta työpäivästä, joka oli tänään hyvä. Ne, jotka pitävät tätä oman kustantamon mainontana odottakoot suosiolla seuraavaa postausta. ;)
Elina Hirvonen oli tänään yksi Kalevi Jäntin -palkinnon saajista, joten päivä oli niin sanotusti paremmasta päästä, pääsi ryystämään skumppaa kesken päivän. Kollega kysyi, että mikäs tämän Jäntin erikoisluonne nyt olikaan: se myönnetään vuosittain lupaaville nuorille (alle 40 v) kirjailijoille, jotka ovat julkaisseet alle kolme kirjaa. Tänä vuonna kukin palkittu sai 15 000 euroa, joten ihan pikkurahasta ei ole kyse. Onnea Elina, Marko Hautala ja Harry Salmenniemi!
Sitten se kurkistus kirja-alan arkitodellisuuteen: mitä sanoo kollegani juostessaan viime minuuteilla palkintotilaisuuteen (omasta lehtihaastattelustaan) ja vilkaistessaan peiliin ennen tv-kameroiden sekaan astumista?
Vastaus: "Onks mulla kaikki vaatteet päällä?" Tämä ei ollut retorinen kysymys. Sitä, onko tukka hyvin on tähän aikaan vuodesta turha edes alkaa murehtia (peruttuja kampaamokäyntejä ei enää lasketa), mutta ennen julkista esiintymistä on syytä vilkaista, muistiko esim. pukea hameen. Mainittakoon, että palkittava kirjailijamme oli ehtinyt käydä fiksattavana ja näytti säkenöivältä, mikä onkin pääasia.
Sitten vakavampaa asiaa: iloisen palkintouutisen jakamisen lisäksi haluan parantaa maailmaa ja kertoa, että Kauimpana kuolemasta -romaanin lahjoituskampanja on kerännyt jo 5000 euroa siihen sambialaiseen lastenkotiin, joka on romaanin lastenkodin esikuva. Mun mielestä se on hienoa. Jonkun mielestä se on varmaankin naiivia, mutta olen eri mieltä.
Idea ei ole minun, enkä saa siitä mitään kunniaa, joten voin vilpittömästi kehua sitä, että Elina, Avain ja monet kirjakaupat ovat lähteneet kampanjaan mukaan. 5000 euroa on Sambiassa hillitön raha ja sillä suunnitellaan rakennettavaksi tyttöjen turvataloa katulapsille, joiden kohtalot ovat melkein kestämättömän kauheita. Mari kertoo Olivian blogissa asiasta enemmän, joten voitte lukea lisää täältä.
Sieltä näette myös listan kampanjaan osallistuvista kirjakaupoista, joiden kautta ostetuista Kauimpana kuolemasta -romaaneista lahjoitetaan euro Sambiaan. Ja niille, jotka haluavat muuten vain tutustua lastenkotiin suosittelen nettisivuja täällä.
Entä mistä tietää, että joulu lähestyy? Siitä, että blogissa alkaa näkyä vahva maailmanparannuksellinen eetos..
Yritän saada itsestäni puristettua piakkoin ulos vaikean kirja-arvion, jossa näkyy joulumielen sijaan joulukärtty. Noin tasapainon takia.
Elina Hirvonen oli tänään yksi Kalevi Jäntin -palkinnon saajista, joten päivä oli niin sanotusti paremmasta päästä, pääsi ryystämään skumppaa kesken päivän. Kollega kysyi, että mikäs tämän Jäntin erikoisluonne nyt olikaan: se myönnetään vuosittain lupaaville nuorille (alle 40 v) kirjailijoille, jotka ovat julkaisseet alle kolme kirjaa. Tänä vuonna kukin palkittu sai 15 000 euroa, joten ihan pikkurahasta ei ole kyse. Onnea Elina, Marko Hautala ja Harry Salmenniemi!
Sitten se kurkistus kirja-alan arkitodellisuuteen: mitä sanoo kollegani juostessaan viime minuuteilla palkintotilaisuuteen (omasta lehtihaastattelustaan) ja vilkaistessaan peiliin ennen tv-kameroiden sekaan astumista?
Vastaus: "Onks mulla kaikki vaatteet päällä?" Tämä ei ollut retorinen kysymys. Sitä, onko tukka hyvin on tähän aikaan vuodesta turha edes alkaa murehtia (peruttuja kampaamokäyntejä ei enää lasketa), mutta ennen julkista esiintymistä on syytä vilkaista, muistiko esim. pukea hameen. Mainittakoon, että palkittava kirjailijamme oli ehtinyt käydä fiksattavana ja näytti säkenöivältä, mikä onkin pääasia.
Sitten vakavampaa asiaa: iloisen palkintouutisen jakamisen lisäksi haluan parantaa maailmaa ja kertoa, että Kauimpana kuolemasta -romaanin lahjoituskampanja on kerännyt jo 5000 euroa siihen sambialaiseen lastenkotiin, joka on romaanin lastenkodin esikuva. Mun mielestä se on hienoa. Jonkun mielestä se on varmaankin naiivia, mutta olen eri mieltä.
Idea ei ole minun, enkä saa siitä mitään kunniaa, joten voin vilpittömästi kehua sitä, että Elina, Avain ja monet kirjakaupat ovat lähteneet kampanjaan mukaan. 5000 euroa on Sambiassa hillitön raha ja sillä suunnitellaan rakennettavaksi tyttöjen turvataloa katulapsille, joiden kohtalot ovat melkein kestämättömän kauheita. Mari kertoo Olivian blogissa asiasta enemmän, joten voitte lukea lisää täältä.
Sieltä näette myös listan kampanjaan osallistuvista kirjakaupoista, joiden kautta ostetuista Kauimpana kuolemasta -romaaneista lahjoitetaan euro Sambiaan. Ja niille, jotka haluavat muuten vain tutustua lastenkotiin suosittelen nettisivuja täällä.
Entä mistä tietää, että joulu lähestyy? Siitä, että blogissa alkaa näkyä vahva maailmanparannuksellinen eetos..
Yritän saada itsestäni puristettua piakkoin ulos vaikean kirja-arvion, jossa näkyy joulumielen sijaan joulukärtty. Noin tasapainon takia.
Kommentit
Onnea Elinalle palkinnosta! Olen iloinen, että myös Marko sai sen, sillä hän on mielestäni hyvä kirjailija ja kiva mies.
Karoliina
Keräys on mun mielestä mahtavä juttu kahdesta syystä. Konkreettisesti tietysti siksi, että lastenkoti saa rahaa, mutta myös siksi, että tärkeä asia nousee edes vähän esille. Kyllä noiden asiassa mukana olevien tahojen pisteet nousivat minun silmissäni. :)
Kyllä 5000€ on iso summa! Jos se on jonkun mielestä pieni, pistäköön paremmaksi ja lahjoittakoon vaikka 6000€ omasta pussista.
Eikä työ toisten auttamiseksi vaikeuksissa ole koskaan naiivia. Täysillä puolesta. Sosiaalinen omatuntomme kolkutelkoon meitä kaikkia, myös muulloin kuin joulun alla.
http://www.ts.fi/online/kulttuuri/178244.html
Tuo Elina Hirvosen keräys on hieno. Onnea myös palkinnosta!
Kirja-alan kuulumiset ovat kiinnostavia. Joskus joku valitti, että puhut liikaa oman talon kirjoista. Minä olen eri mieltä.