Hilkka Olkinuora: Elä ihmeessä! Kirja naiselle.

Kaiken elämäntapaopas-kritiikin keskellä on syytä esitellä yksi syksyn ehdoton piristys. Harvemmin näitä itse luen, mutta onneksi luin tämän. Loistava lahjakirja äidille, siskolle tai kelle vaan kiireiselle.

Summa summarum: Isoäitifilosofiaa. Tämä on ehdottomasti naisenergiaa, mutta vanhemman naisen rauhoittavalla viisaudella, jossa nuoruuden pahin feministiuho on kohdannut arkotodellisuuden ja oppinut elämään sen kanssa. Jos koet ettet sinä tai aika riitä, lue tämä. Jos isoäitisi vielä elää, voit toisaalta yhtä hyvin jutella hänen kanssaan about life, universe and everything. Hän tietää.

Arvio:
Epäilytti. Mikäs tämä Olkinuora nyt taas onkaan, jaa – pastori? Hmm. Onkohan tämä nyt taas jotain ylioptimistista rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi -syyllistystä. Ei niitä jaksa aina rakastaa. Itseään vielä vähemmän.

Sepä se. Siinä Olkinuoran sanoma. Kerrankin pappi, joka tajuaa jotain tämänpuoleisesta elämästä ja osaa kertoa siitä hyvin, yksinkertaisesti ja osuvasti. Ilman saarnaa, mutta armolla.

Olkinuora käsittelee naisen elämän eri teemoja ja onnistuu puhumaan kaiken ikäisille naisille. Teemat on jaettu viikonpäiviin: liikkeelle lähdetään minästä ja itsetunnosta, käsitellään ruumis, rakkaus ja perhe, päästään suorittamisen, pelon, syyllisyyden ja masennuksen kautta työhön, tehokkuuteen ja ajansyöjiin ja lopulta pysähtymiseen, matkaan, ystäviin ja armoon.

Rankkoja aiheita, välillä rankkaa lukeakin, mutta silti lohdullista ja piristävää. Jos en vihaisi sanaa ”voimaannuttava”, käyttäisin sitä tässä yhteydessä. Sopii loistavasti yöpöydälle luettavaksi luku kerrallaan silloin, kun aika ei riitä mihinkään ja olet olemassa vain muita varten.
Pidän myös kovasti Olkinuoran yksinkertaisesta ja osuvasta kirjoitustyylistä ja kielikuvista, esimerkki ekasta luvusta: ”Suorittaudut sellaiseksi, miksi luulet sinua toivottavan. Kaikki ei ole koskaan hyvin. Olet elämän sovituskopissa koko ikäsi.”

Toinen lainaus: "Työnantajasi ei hautaasi haravoi. Silti perhe, suomalaisen ykkösaarre, jää aina kakkoseksi. Miksi annat periksi?"

Niinpä.

Kenelle: Isoäidittömille. Kiireisille. Meille kaikille.

Alkulause: Mitä pidät itsestäsi?

Jälkimaku: Siskot, kaikki ulos sovituskopista ja elämään! ;)

Starat: 4.

Kommentit

Katja sanoi…
Kiinnostavaa. Saanko lainata (pitkällä laina-ajalla)? ;)
Ps. Mä vihaan sanaa maapalloistuminen (= globaalisaatio). Kauheeta.
Ina sanoi…
Ehdottomasti saat, ja vain pitkällä laina-ajalla. Hilkalla on sen verran Asiaa, että sitä ei kahdessa illassa niele. Tai en ainakaan suosittele, parhaimmillaan luku kerrallaan nautiskellen su/ma-iltoina, U know. ;)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia

Paluu menneisyyteen

Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita